Ihmisen Pelikenttä

Ulkoisen toimintaympäristön ymmärtäminen tuntuu aiheuttavan jatkuvaa päänvaivaa. Ikäänkuin jalkapallokentällä kävelisi vastaan jääkiekon pelaajia ja nimenomaan sellaisia, jotka uskovat olevansa jääkentällä. Ajatusta avatakseni pieni palanen pelikentän historiaa: Venetsialaiset keksivät kapitalismin muutaman innovaation myötä. Tämän pelikentän (kapitalismin) kuvaamisen voisi leikkimielisesti kuvailla vaikka suurena kauppatorina, jonne kaikki toiminnot on sitten muotoiltu. Armeijakaan ei enää turvannut hallitsijaa, vaan turvasi torikauppaa ja piti huolta siitä ettei kaupanteko häiriintynyt. Pelikenttämme keskiössä on siis tori, eikä suinkaan ihminen. Ottamatta kantaa siihen onko tämä hyvä vai huono, tai miten siihen pitäisi suhtautua, tällainen ajattelu helpottaa ehkä hieman hahmottamaan sitä, miksi ihminen tuntuu välillä niin irralliselta osalta omassa elinympäristössään.