Muuta ympäristöäsi ajattelemalla

No kaatuuko se puu metsässä jos tapahtumalla ei ole ainuttakaan todistajaa? Umpisolmuun johtava pohdiskelu kai lopulta tarkoittaa myös sitä että lopulta mikään ihmisen mielenliikutus ei ole totta: asia jonka koet omassa päässäsi on olemassa vain omasta valinnastasi, ärsykkeittesi summa, ja lakkaa olemasta heti kun päätät sen kohtalosta. Asioita tapahtuu, ihmisestä riippumattakin, mutta ovatko asiat tosia, pystyykö ihminen kohtaamaan ainuttakaan asiaa juuri sellaisena kuin se on, lisäämättä siihen mitään, värittämättä tapahtumaa, muuttamatta totuutta omassa päässään? Buddhalainen sanoisi että ei tietenkään. Psykologi sanoisi että tulkinta on aina yksilöllistä. Joten jos ihmisen mielessä piilee totuus hänelle itselleen, eikö ihmisen itsensä MUUTTAMA totuus, psyykkaaminen johonkin mielentilaan, tai tietynlaiseen asioiden kohtaamiseen ole hänelle itselleen totuus sekin? Eli esimerkiksi asia jonka ennen näit negatiivisessa valossa, näkisitkin sen nyt positiivisena asiana - omaehtoisesti ajatuskulmaa muuttamalla muuttaisit totuutta harjaannuttamalla mielesi uusille urille. Millään muulla totuudella ei liene ihmiselle itselleen väliä, jos hän itse on jotain mieltä. Omakohtainen kokemus on itselle tosi ja jos suhtautuu muihin ihmisiin ja ympäristöönsä välittömyydellä, ystävällisesti, eikä rasita kanssakäymistä kirjailulla ja kieroilulla, välittömyys vääjäämättä heijastuu ihmiseen takaisin. Näinollen ympäristöä ja fyysistä maailmaa pystyy kuin pystyykin muokkaamaan ajattelemalla!

Ei kommentteja: